Heinäkuun alussa voimaan tulevat muutokset yhteistoimintalakiin on kehystetty hallinnollisen taakan keventämisenä ja yritysten toimintakyvyn vahvistamisena. Työnantajapuolen näkökulmasta muutos on ymmärrettävä: neuvottelujen muodolliset velvoitteet ovat olleet raskaita erityisesti pienille yrityksille. Työntekijöiden näkökulmasta uudistus kuitenkin merkitsee selvää oikeudellisen suojan heikkenemistä, joka näkyy myös AKT:n jäsenille.

Soveltamisrajan nosto: kymmenet tuhannet ilman yt-menettelyä

Lain soveltamisraja nousee 20 työntekijästä 50 työntekijään, joten muutos osuu isosti myös AKT:n sopimusalojen työntekijöihin. Tämä tarkoittaa, että merkittävä osa suomalaisista yrityksistä – juuri ne, joissa työllistyy suuri määrä työntekijöitä pk-sektorilla – siirtyvät yt-menettelyjen ulkopuolelle. Vaikka jatkuvaa vuoropuhelua koskeva velvoite jää, sen sisältö kevenee huomattavasti. Tämä asettaa 20–49 työntekijän yrityksissä työskentelevät heikompaan asemaan verrattuna suurempiin yrityksiin: oikeus osallistua ja vaikuttaa omaan työhönsä liittyviin päätöksiin kapenee.

Neuvotteluaikojen puolittaminen: suojasta joustoon

Työvoiman vähentämistä koskevat neuvotteluajat lyhenevät puolella. Kuuden viikon vähimmäisaika kutistuu kolmeen, ja 14 päivän määräaika supistuu seitsemään päivään. Aika on juuri se elementti, joka antaa työntekijöille mahdollisuuden sopeutua, etsiä uutta työtä ja neuvotella vaihtoehdoista. Lyhyemmät neuvotteluajat tarkoittavat, että irtisanomistilanteissa työntekijän neuvotteluvoima käytännössä heikkenee.

Työvoimapalveluiden vara-aika: suoja, mutta riittäväkö?

Lakimuutos tuo myös uusia velvoitteita työnantajalle: jos vähintään kymmenen työntekijää irtisanotaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä, työvoimapalveluiden järjestämiselle on varattava 30 päivää. Tämä on tärkeä turva, mutta se ei täysin kompensoi lyhentyneitä neuvotteluaikoja. Käytännössä työntekijän asema on edelleen vahvasti riippuvainen siitä, kuinka tosiasiallista vuoropuhelu työnantajan kanssa on.

Hallintoedustus: mahdollinen vastapaino?

Hallitus on sitoutunut laskemaan henkilöstön hallintoedustuksen soveltamisrajan 150 työntekijästä 100:aan. Tämä voi lisätä henkilöstön osallistumista yritysten päätöksentekoon, mutta kyse on vasta tulevaisuuden suunnitelmasta. Toistaiseksi uudistus tarkoittaa sitä, että työntekijät jäävät muutosneuvotteluissa entistä lyhyemmän ja kevyemmän prosessin varaan.

Oikeudellinen tasapaino lipeää

Yhteistoimintalaki on ollut perinteisesti työntekijän osallistumisoikeuksia turvaava säädös, jota AKT:n jäsenet ovat aktiivisesti pyrkineet käyttämään. Nyt painopiste siirtyy vahvemmin yritysten joustavuuden tukemiseen. Kysymys kuuluu, säilyykö työntekijöiden perusoikeuksiin – erityisesti osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin – riittävä suoja. Työntekijän näkökulmasta muutos on ongelmallinen: oikeus tulla kuulluksi ja oikeus neuvotella työpaikan kohtalonkysymyksistä uhkaa typistyä muodollisuudeksi.