Harva miettii arvojaan. Jos arvot eivät kuitenkaan kohtaa, parisuhteessa, työelämässä tai naapurin kanssa, syntyy epämiellyttävä tunne. Jotain, mistä ei oikein saa edes kiinni, on pielessä.

Työelämän perusarvoja ovat ystävällisyys ja toisten ihmisten kunnioittaminen. Niitä voisi toivoa poliitikoiltakin.

Suomen hallituksen toiminta viimeisten kahden vuoden ajan on aiheuttanut tunteen, että jokin hiertää. Suomalaisen yhteiskunnan perusarvot, hyvinvointivaltio, se että heikoimmassa asemassa olevasta pidetään huolta, on kadotettu. Suomelle ovat olleet tyypillisiä suhteellisen pienet tulo- tai ainakin toimeentuloerot. Kaikista on pidetty huolta.

Nyt on piittaamattomasti annettu lapsiperheköyhyyden kasvaa. Huono-osaisuus on lisääntynyt.

Hallituspuolueiden arvomaailmassa on ilmeisen helppo säästää ja leikata yhteiskunnan heikoimmilta. Sen sijaan yritystukiin, joita voisi pitää yritysten omana toimeentulotukena, hallitus ei ole kyennyt puuttumaan. Rahamaailma on hallitusta henkisesti lähempänä kuin toimeentulotukirajalla olevat ihmiset.

Ammattiyhdistysliikettä hallituksen toimet ovat yhtenäistäneet. Arvoista, kuten solidaarisuudesta, ei ole luovuttu.

Yksi esimerkki siitä ovat vuoden takaiset pitkät lakot satamissa. Niiden aikana AKT ja muut liitot saivat kovaa kritiikkiä. Samalla oli pakko pohtia, ovatko hallituksen tehtailemat työelämäheikennykset asia, jonka merkitys vain AKT:ssa ja SAK:n liitoissa ymmärrettiin? Nyt, kun muutokset alkavat konkretisoitua niiden vaikutuksiin havahdutaan laajemmin, muissakin liitoissa ja keskusjärjestöissä.

Arvoja ja solidaarisuutta voi arvioida konkreettisesti vientivetoiseen palkkamallin osalta. Hallitus vei sen läpi. Yllättäen tuloksena on keskitetympi palkkaratkaisu kuin koskaan.

SAK linjasi yhtenäisen palkkatavoitteen syksyllä 2024, mukana päättäväisessä linjauksessa oli myös AKT. Tavoite kerrottiin ääneen, mikä herätti ison keskustelun julkisuudessa. Palkkatavoitteen eteen toimittiin SAK:n liitoissa määrätietoisesti ja yhdessä. Me AKT:ssa olemme onnistuneet saamaan tavoitteet läpi neuvottelemalla. Solidaarisesti, yleiskorotuksina kaikille.

Jälkikäteen arvioituna kaikki suomalaiset palkansaajat, kaikissa keskusjärjestöissä ja koko Suomen kaikissa maakunnissa – saavat kiittää palkankorotuksistaan SAK:n linjausta. Myös AKT:lle voi antaa ison taputuksen hartiolle siitä, että palkkapussi seuraavien vuosien aikana nousee 7,8 prosentin verran. Vientimalliin pakottaminen hitsasi SAK:n yhteen ja sai liitot vetämään linjaa koko Suomen palkkaratkaisuille. Olisimmeko tästä ylpeitä?

Hallitus on yrittänyt heikentää ay-liikettä, mutta on vahvistanut sen arvoja.