Yhdysvallat tunnettaan kansainvälisessä toiminnassa siitä, että asiat tehdään isosti. Niin on tehty myös humanitaarisessa työssä ja kehitysyhteistyössä. Vuonna 2024 lähes puolet maailman humanitaarisesta avusta ja varovaisen arvion mukaan kolmannes kehitysyhteistyöstä globaalin etelän maihin tuli Yhdysvalloista.

Työ kanavoitui valtion kehitysyhteistyövirasto USAIDin kautta. Sen kautta rahoitettiin rokotusohjelmia, ruokatukea nälänhätään ja maiden välisiä kehitysohjelmia. USAID rahoittaa myös Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin amerikkalaista sisarjärjestöä Solidarity Centeriä, joka on tehnyt samankaltaista työtä työntekijöiden oikeuksien puolesta kuin SASK.

Toisen presidenttikautensa alettua Trump leikkasi ensi töikseen USAIDin rahoitusta radikaalisti: yli 90 prosenttia projekteista lakkautettiin. Tutkijaryhmä on arvioinut leikkausten johtavan jopa 14 miljoonan ihmisen kuolemaan.

Leikkaukset myös muuttavat kehitysyhteistyötä ja humanitaarista työtä pysyvästi. Ne vaikuttavat sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen, jota Suomikin haluaa puolustaa. Ettei anneta tilaa ihmisoi­keuksista piittaamattomille toimijoille, kuten Kiinalle ja Venäjälle.

Myös sisarjärjestömme Solidarity Center koki merkittävät rahoitusleikkaukset. Kymmeniä ohjelmia työntekijöiden oikeuksien ja kunnollisten työolojen varmistamiseksi lakkautettiin ja satoja ammattiliittojen työntekijöitä irtisanottiin.

Näillä leikkauksilla tulee olemaan vaikutusta monien maiden sosiaaliseen kestävyyteen. Esimerkiksi köyhyyden vähentäminen ja tasa-arvon edistyminen työelämässä hidastuu. Leikkaukset vaikuttavat myös liittojen kykyyn puolustaa työntekijöitä digitalisaation ja ilmastomuutoksen kaltaisissa työelämän murroksissa.

Tapasin afrikkalaisen ay-johtajan ja esitin hänelle huoleni humanitaarisen avun leikkauksien vaikutuksista Afrikan maiden kansanter­veyteen. Hän arvioi, että maat ottavat esimerkiksi rokotusohjelmat osaksi omaa terveydenhuoltoaan.

Hyvä niin, mutta se on pois jostain toisesta kehitysprosessista. Jotkut negatiiviset vaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä.

Trumpin harkitsemattomiin päätöksiin emme juuri voi vaikuttaa, mutta Suomen kannattaa pitää kiinni omasta kehitysyhteistyöstään. Sääntöpohjaista, maailmaa vakauttavaa maailmanjärjestystä ei kannata hylätä.