Seuraaviin eduskuntavaaleihin on aikaa noin 15 kuukautta. Ei siis ole liian aikaista miettiä, mihin suuntaan Suomi on kulkemassa tai mihin sen pitäisi kulkea tässä poikkeuksellisessa ajassa.

Vaaleissa tullaan todennäköisesti keskittymään pitkälti perusasioihin, eikä ylellisyyteen ole juuri varaa. Ennustankin, että huhtikuun 2027 eduskuntavaalien teemoiksi tiivistyy kolme kovaa T:tä: Talous, turvallisuus ja työllisyys.

TALOUS on perintöä edellisistä vaaleista. Silloin kokoomus antoi puheenjohtaja Petteri Orpon johdolla merkittävimmän vaalilupauksensa taloudesta. Hän lupasi, että kokoomuksen johdolla valtion velkaantumisen nousu taitetaan ja velkaantumisen kasvu loppuu. Sillä lupauksella irtosi myös vaalivoitto ja pääministerin paikka.

Lupaus ei ole toteutunut. Valtion velka on jatkanut kasvuaan, jopa nopeammalla tahdilla kuin aiemmin. Tulevat hallitukset korjaavat tätä täyttämättä jäänyttä lupausta vielä pitkään.

Yksi näkökulma taloudenpitoon on, ettei se ole itseisarvo, vaan se on työkalu. Siihen liittyy ajatus, etteivät ihmiset ole taloutta varten, vaan toisin päin. Hyvällä taloudenhoidolla on edistettävä ihmisten hyvinvointia. Kuluva vaalikausi on kuitenkin keskittynyt pelkästään valtion talouteen ja leikkauksiin. Niillä on aiheutettu korjaamaton määrä inhimillistä vahinkoa muun muassa ajamalla 30 000 uutta lasta köyhyysrajan alapuolelle.

Totta on, ettei velkaa voi loputtomiin kasvattaa. Sen varjolla on kuitenkin leikattu osin hallitsemattomasti ja syvennetty talouden taantumaa.

TURVALLISUUS on järkkynyt viime vuosina Euroopassa. Uhat Venäjän ja nyt myös USA:n harjoittamalle rajojen siirtelylle ovat kasvaneet. Siksi suomalaisten kokonaisturvallisuus on takuuvarmasti yksi vaalien pääteemoista. Jokaisen puolueen on kyettävä esittämään omat realistiset ajatuksensa siitä, miten suomalaisten siitä pidetään huolta.

Kokonaisturvallisuuteen kuuluu myös sisäinen turvallisuus. Pahoinvoinnin ja köyhyyden lisääntyessä ihmisillä on historiassa ollut taipumus ottaa väkisin se, minkä he tarvitsevat. Eikä sitä näkymää kannata vähätellä nytkään. Siksi kansalaisten hyvinvoinnista on pidettävä huoli - ei ainoastaan asehankinnoista. Jos kansalaisten luottamus instituutioihin, kuten poliitikkoihin, viranomaisiin, poliisiin tai tuomiolaitokseen romahtaa, on sieltä vaikea nousta ilman jonkinlaista konfliktia.

TYÖLLISYYS on vaalien kolmas tärkeä teema.

Orpon hallitus antoi ohjelmassaan kuuluisan lupauksensa 100 000 uudesta työllisestä. Sitä ryhdyttiin tavoittelemaan leikkaamalla. Nyt, kun pääministeripuolue kokoomuskin on sen jo myöntänyt, voi sanoa, ettei tämäkään lupaus toteutunut. Päinvastoin työllisiä on tällä hetkellä noin 50 000 vähemmän kuin hallituksen aloittaessa ja työttömyysaste Euroopan korkein.

Työllisyys on seuraavankin hallituksen kärkiasioita, sillä se on kaiken hyvinvointimme perusta. Tarvitsemme nopeasti lisää kunnollisia työpaikkoja, jotta kansalaiset voivat kokonaisuutena paremmin eli tulevat paremmin toimeen ja elävät parempaa elämää.

Työllisyyden nostoon ei ole kikkoja, vaan se vaatii perusasioita: osaamista ja investointeja. Niihin on seuraavan hallituksen kannustettava ja panostettava. Viimeksi tämä on Suomessa täysimääräisesti onnistunut Nokia-klusterin kultavuosina.

Kiistellyin työllisyyden osa-alue lienee maahanmuutto. Luvut osoittavat kiistatta, että tarvitsemme realistista ja järkevää maahanmuuttoa, huolimatta siitä, että meillä on ennätyksellinen työttömyys juuri nyt. Työmarkkinoille tulevat ikäluokat pienenevät koko ajan. Jostain on saatava työvoimaa kattamaan sitä vajetta, joka meidät kohtaa. Toivottavasti mahdollisimman moni nyt työttömänä oleva saa työpaikan mahdollisimman pian, mutta se ei vielä riitä.

Vaaliteemoja löytyy takuuvarmasi paljon. Jokaisella vakavasti otettavalla puolueella on kuitenkin oltava vastauksia näihin kysymyksiin taloudesta, turvallisuudesta ja työllisyydestä.

Vaalit ratkaistaan sillä, kuka vakuuttaa niin sanotun keskiluokan parhaiten. Näin on ollut pitkään.

Myös jokaisella työntekijällä ja liiton jäsenellä on aina mahdollisuus vaikuttaa, kunhan vain käy äänestämässä.