Ostovoima on meidän ansiotamme
Pääministeri Petteri Orpo väittää, että hallituksin toimin on saatu parannettua ostovoimaa. Ostovoima on voinut parantua, mutta ei hallituksen, vaan ay-liikkeen toimin.
Orpo osaa puhua mustan valkoiseksi. Hallitusta ei muuten voi kiitellä, mutta pääministeri osaa retoriikan, jolla kiemurtelee kuivin jaloin ylös mistä tahansa mutalammikosta.
Fakta on, että me ammattiyhdistysliikkeessä olemme ainoita, jotka ovat suoralla toiminnalla korottaneet ostovoimaa.
SAK:n liitot asettivat vuosi sitten yhteisen palkkatavoitteen. Elinkeinoelämä nurisi, ettei palkkoihin ole varaa. Neuvottelemalla saatiin kohtuulliset palkankorotukset, eikä vain SAK:n liitoille vaan kaikille.
Näin palkansaajien ostovoimaa on saatu kasvamaan. Vähintään se on saatu noususuuntaan, noin vuoden 2018 tasoon siitä kuopasta mihin oli pudottu. Varmasti jopa elinkeinoelämä on salaa tyytyväinen palkkaratkaisuista, kun kauppa alkaa käydä. Sitähän ostovoiman kasvu tarkoittaa.
Hallitus on todella monella tavalla vain pahentanut tilannetta ostovoiman suhteen. Työttömyysturvan leikkaukset ovat vieneet ihmisiä ahdinkoon. Vain yhtenä esimerkkinä lapsiperheköyhyys, joka on kasvanut jopa enemmän kuin ennakkoon pelättiin.
Ostovoiman kasvu saa yhteiskunnassa aikaan ketjureaktion. Kun tavallisella työntekijällä on rahaa, hän uskaltaa hankkia kodin, matkustaa, käydä kampaajalla, ehkä jopa kaljalla, perustaa perheen ja ostaa lapsilleen vaatteita. Käydä vaikka pizzalla perjantain kunniaksi. Tämä kaikki pistää kotimaassa pyörät pyörimään: rakennetaan, investoidaan ja raha lähtee kiertoon.
Ja me AKT:ssä tiedämme, kun tapahtuu. Suomen tavaraliikenteestä kuljetetaan liki 90 prosenttia maanteitä pitkin. Meidän jäsenemme, AKT:n ammattilaiset pitävät niin tavaravirrat kuin henkilöliikenteen vauhdissa. Ja viennin tavaravirroista 96 prosenttia kulkee satamissa eli AKT:n ahtaajien välityksellä merille.
Palkankorotuksien tuoman ostovoiman hyöty on Suomelle elintärkeää. Sillä on saatu todellisia eväitä talouskasvulle.
Siitä hallitus ei tunnu ymmärtävän mitään. Se elää omassa kuplassaan ja on esimerkiksi Kela-korvauksia nostamalla kasvattanut vain terveysjättien ostovoimaa ja veropäätöksin varakkaimpien taloutta.
Varallisuutta suomalaisilla saattaa olla jopa enemmän kuin koskaan. Ostovoimaksi ja talouskasvuksi se kyllä muuttuu, kun saadaan aikaan luottamus.
Jaa sivu
Sinua saattaisi myös kiinnostaa
-
Aihe: Pääkirjoitus
Pitää olla huolissaan – jaksamisesta eikä testaamisesta
-
Aihe: Pääkirjoitus
Yhteiset ja omat arvot – hallitukselta kateissa suomalainen arvomaailma
-
Aihe: Liiton kolumni
Suomen talous tarvitsee palkankorotuksia – palkankorotustavoitteet eivät ole kohtuuttomia eivätkä ylimitoitettuja