Tässä kolumnisarjassa voit kurkistaa yhden ­suomalaisen huippuasiantuntijan näkökulmiin Suomen talouteen liittyvistä ilmiöistä.

---

Talouskasvun ja työllisyyden tilastoja vertaillessa joutuu ihmettelemään, miksi meillä menee aina vähän kehnommin kuin Ruotsilla. Vuoden 2022 lopusta tähän päivään molemmilla kansantalouksilla on mennyt muuta Eurooppaa heikommin, minkä vuoksi matalasuhdanne on kasvattanut työttömyyttä. Samaan aikaan muualla Euroopassa keskimääräinen työttömyysaste on painunut kautta aikojen ennätyksellisen mataliin lukemiin, jopa alle kuuden prosentin.

Ruotsissa työttömiä on kuitenkin vähemmän kuin meillä, vaikka Suomi on miltei puolta pienempi kansakunta. Siellä työnhakijoita oli viime vuoden joulukuussa 360 000 ja meillä vastaavasti 400 000, kun mukaan luetaan henkilöt, jotka ovat työllisyyttä edistävissä aktivointipalveluissa. Tänä vuonna Ruotsille povataan lähes kolmen prosentin talouskasvua, kun meillä tuotanto kituuttaa yhäkin vain noin prosentin kasvuvauhtia. Ero näkyy avointen työpaikkojen määrässä, joka on kolminkertainen meidän heikkoon työvoiman kysyntään nähden.

Ruotsin parempi menestys perustuu suurelta osin tehokkaaseen markkinointiin. He osaavat kaupallistaa tuotteitaan paljon paremmin kuin me. Sitä paitsi ottavat myös meidän originellit keksinnöt itselleen vain brändätäkseen ne uudelleen ja kaupitellakseen maailmalle omina innovaatioinaan. Kiistatta sähkökiuas kehitettiin Suomessa, mutta ruotsalaiset yritykset markkinoivat sen maailmalle niin taitavasti, että monissa maissa se yhdistetään Ruotsiin. Bara bada bastu, bastu.

Myös ksylitolipurkka on suomalainen läpimurto, jonka terveysvaikutukset todistettiin Turun yliopiston tutkimuksissa jo 1970-luvulla. Vaikka Suomi on edelleen johtava ksylitolitutkimuksen keskus, onnistuivat ruotsalaiset omimaan senkin ujuttamalla tuotteen osuvasti ”Nordic Health”-tavaramerkkinsä joukkoon.

Kaunista ja puhdasta luontoa kukaan ei pysty meiltä omimaan. Jokainen kunta ja maakunta pitää sitä omaleimaisena vahvuutenaan ja turistien vetonaulana. Ruotsin ei tarvitse ottaa meiltä luontoa, mutta taaskin voivat myydä sitä meidän tykötarpeillamme. Ruotsin valtion markkinointiorganisaatio Visit Sweden alkoi myllyttää matkailumainontaa ottamalla lääkärin määräykset kampanjansa vetoavuksi. Kampanjan iskulauseena väitetään, että yhä useampi lääkäri maailmassa uskoo luonnon tervehdyttävään voimaan. Siksi potilaille määrätään reseptillä ruotsalaista luontoa, mikä pitää sisällään luonnossa liikkumista, saunaa ja avantouintia. Voiko enää suomalaisemmaksi mennä?

Kampanja on ollut menestys maailmalla. Sitä on ihasteltu Yhdysvalloissa kaikissa päämedioissa ja Ranskan Figarossa, samoin kuin Saksassa Zeitungissa sekä Britannian Daily Mail -lehdessä. Maailmanvalloitus on laajentunut TV:n ja aikakauslehtien mediahuomioon Australiassa, Paraguayssa, Japanissa, Dubaissa, Singaporessa, Intiassa, Brasiliassa ja Chilessä. Onnistuivat siis omimaan luonnonkin itselleen.

Ruotsi ei ole Hannu Hanhi, sillä mitään sattumaa tai onnenkantamoista ei näissä esimerkeissä ole, vaan työtä ja hoksaamista. Eikä Suomi ole Aku Ankka, jonka täytyisi hävitä tai hävetä. Olemme teknologisesti ja taidollisesti erittäin vahva talous, mutta markkinoinnissa on vielä opettelua. Meidän on tunnettava arvomme ja uskallettava kertoa tarinamme, ennen kuin joku muu kertoo sen puolestamme.