vuosien päästä olen enemmänkuin
alkuni
alut,
sillä olenhan saanut
nähdä ja kokea
olla olematta,
vaikka olen yksi meistä kaikista,
tunnen vain itseni,
ja hänetkin silloin kun olen herkimmälläni,
elämässäni ahavoitunut
haavoittunut,
muualle ajautunut,
siksi olen havainnut, etten olisi yhtäkään
ilman kaikkia,
ilojen suruja, nykyhetkiä, eilisiä ja seuraavia aamuja,
läheisiäni ja heitä meitä jotka menemme
yhtä matkaa