Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle
Aihe: Kulttuurivinkki

Bysantti - tuhat vuotta selviytymistä

Teksti Jaakko Takalainen
Kuva WSOY
Julkaistu

Harvoin tietokirja pystyy selvittämään juurta jaksain mitään asiaa 1000 vuoden ajalta. Paavo Hohtin ”BYSANTTI Tuhat draaman vuotta” tekee sen. Itä-Rooman eli Bysantin pitkä ja värikäs historia selviää havunneulasen tarkan mutta kuin TV:n jatkosarjan notkeudella kirjoitetusta tutkimuksesta.

Konstantinopolin – nykyisin Istanbul – loisto kaikissa purppuran ja kullan sävyissä esitellään. Keisareiden nousu ja tuho syineen kuvaillaan. Tärkeintä keisarin menestykselle näyttää olleen armeijan komentajan ja uskonnollisen johtajan, patriarkan, tuki, sekä (alati juonittelevan) hovin myötävaikutus.

Oikeastaan jo Hohtin kirjan otsikko kertoo kaiken: jos Bysantti oli niin rappeutunut, miksi valtakunta sitten kesti tuhat vuotta?

Nimihakemisto on kirjassa kullan arvoinen, koska samannimisiä keisareita ja muita mahtihenkilöitä on paljon. Esimerkiksi Konstatin Douglaksia on kolme, ja vain yksi on Konstantin VII:n poika.

Paavo Hohti teki työuransa Suomen Kulttuurirahaston johtajana. Työn ohessa syntynyt ensimmäinen suomenkielinen käsikirja Bysantista on yhden ihmisen elämäntyön, lajissaan ainutlaatuinen. Pakollinen kesälukeminen historiasta kiinnostuneille.

Paavo Hohti, BYSANTTI Tuhat draaman vuotta, WSOY 2021