AKT-lehden vaaligalleriasta valtuutettuja Kotkaan, Lietoon, Helsinkiin ja Riihimäelle
AKT-lehti esitteli kahdessa vaaligalleriassa AKT:n jäseniä, jotka olivat ehdolla alue- ja kuntavaaleissa eri puolella Suomea. Heistä neljä sai varsinaisen valtuustopaikan, useita pääsi myös varavaltuutetuiksi. Vaikka valtuustopaikkaa ei heltiäkään, vaaleissa ehdolla olleista moni saa jatkossa lautakuntapaikan tai muita luottamustehtäviä kunnissa ja kaupungeissa. Ehdokkaaksi lähtemisellä on merkitystä. AKT-lehti onnittelee kaikkia valittuja valtuutettuja, varavaltuutettuja ja ehdolle lähteneitä hienosta äänisaaliista vaaleissa.
Päivi Pirtilä, sd., Kotka
(339 ääntä)
Päivi Pirtilä onnistui uusimaan paikkansa Kotkan kaupunginvaltuustossa ja hän pääsi myös ensimmäistä kertaa Kymenlaakson hyvinvointialueen valtuustoon. Pirtilän äänipotti kasvoi kunnallisvaaleissa 200 äänellä eli ääniä yhteensä 339, ja hän on iloinen paitsi omasta puolestaan, myös puolueen puolesta. Pirtilä kertoo olevansa aina heikomman puolella ja tekevänsä paljon vapaaehtoistyötä muiden auttamiseksi.
– Se oli niin kova äänimäärä, että olin todella hämmentynyt, Pirtilä kuvailee vaalipäivän jälkeistä tunnelmaa.
– Tuli vahva mandaatti äänestäjiltä. Ja olen iloinen kotkalaisten puolesta, että SDP sai lisäpaikkoja valtuustossa.
Hyvinvointialueelle Pirtilällä on ehdotus, että palvelupisteiden vähentyessä peruspalveluja tarjottaisiin liikkuvina palvelupisteinä, jolloin palvelu menee asiakkaan luokse. Hän pitää tärkeänä myös sitä, että julkisissa palveluissa pidettäisiin huolta työntekijöiden jaksamisesta.
– Kun henkilöstö jaksaa tehdä sitä työtä, saadaan hyvät ja laadukkaat palvelut.
Soili Leppänen, sd., Lieto
(83 ääntä)
Soili Leppänen valittiin jo kuudetta kertaa Liedon kaupunginvaltuustoon. Leppänen iloitsee myös tyttärensä Sari Leppäsen puolesta, joka valittiin valtuustoon jopa hieman äitiään suuremmalla äänimäärällä. Äidillä ja tyttärellä oli muutama yhteinen lehti-ilmoitus.
– Eläkeläiset ovat Liedolle merkittävä voimavara, mutta pidän hyvänä, että päätöksentekoon saadaan mukaan myös nuorempia sukupolvia. Valtuustojen pitääkin nuorentua.
Hänen mielestään hyvinvoivassa kunnassa panostetaan ikäihmisten hyvinvointiin ja otetaan huomioon myös ne, joita digitalisaatio ei tavoita.
Leppänen on ilmaissut halukkuutensa osallistua teknisen lautakunnan tai kaavoitus- ja rakennuslautakunnan toimintaan.
– Rakentamisen ja kaavoituksen resursseja tulee käyttää suunnitelmallisesti. Haluan vaikuttaa siihen, miten Liedon keskustaa laajennetaan ja miten maan ostoja tehdään. Näin varmistetaan, että yhteisiä varoja käytetään mahdollisimman hyödyllisesti. Edullisesti saatu tontti voi käydä kalliiksi.
Hilkka Ahde, sd., Helsinki
(2535 ääntä)
Hilkka Ahde on tyytyväinen alueensa ja koko puolueensa hyvään vaalitulokseen. Myös henkilökohtainen äänimäärä nousi yli tuhannella äänellä, mitä hän pitää näyttönä tekemästään työstä.
Viime kaudella omaishoitajien liikuntapalveluihin saatiin kauan vaadittu parannus palvelujen muuttuessa maksuttomiksi. Omaishoitajien ja ikäihmisten aseman parantamisessa on Ahteen mukaan silti yhä paljon tehtävää.
Ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa olisi myös senioreille tarjottavat maksuttomat uimahallipalvelut. Helsinki on tässä jälkijunassa, sillä maksuttomuus on jo arkea Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa.
– Tulen pitämään esillä myös sitä, että joukkoliikenteen kuljettajien tauko- ja wc-tilojen osalta päivänvaloon nostetut ongelmat etenevät kohti konkreettisia ratkaisuja.
Ahteen mielestä on tärkeää, että kuntalaiset pääsevät päättäjien puheille myös vaalien välillä ja hän pyrkii olemaan tavattavissa myös jatkossa aina kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina Hakaniemen torilla.
Petri Mattila, sd., Riihimäki
(218 ääntä)
Petri Mattilan äänimäärä kuntavaaleissa on kasvanut joka kerta hieman, niin tälläkin kertaa. Tämä merkitsee sitä, että hän palvelee kuntalaisia jälleen neljä vuotta jo viidennellä kaudella. Aluevaaleissa hän jäi varasijalle.
Mattila näkee valtakunnallisen vaalituloksen äänestäjien protestina nykyisen hallituksen toimintatapaa vastaan. Hän näkee itsensä politiikan monitoimijana ja hän aikoo pitää äänensä kuuluvissa valtuustosalissa myös jatkossa.
Nuorten arvossa pitämä poliitikko haluaisi nähdä tulevaisuuden, jossa Riihimäen kaupunki työllistäisi joka kesä aina yhden ikäluokan kaikki nuoret, jotta jokaiselle saataisiin ensimmäinen kosketus työelämään. Tämä idea on tällä hetkellä suunnittelupöydällä.
Hiljaiseksi hän ei aio jäädä myöskään lähipalvelujen säilymisen ja iäkkäämpien kuntalaisten puolesta.
– Tämän maan rakentaneet ikäluokat ovat ansainneet hyvän huolenpidon. Sen olemme heille velkaa.
