Transitoliikenteen loppuminen koettelee erityisesti satamia, joista sekä venäläisalukset että venäläiset ja valkovenäläiset ajoneuvoyhdistelmät ovat poistuneet. HaminaKotka satamassa transitoliikenne on ollut 27 prosenttia kokonaisliikenteestä eli reilusta 14,5 miljoonasta tonnista.

– Meidän satamassassamme on yrityksiä, jotka on tehneet paljon transitobisnestä, niiden liiketoiminta vähenee, Suomen Transitoliikenneyhdistys ry:n hallituksen jäsen ja HaminaKotka Satama Oy:n liikennejohtaja Ville Kuitunen kertoo.

Esimerkiksi Hacklin Hamiko Oy:lle tavaraa on tullut konteissa, purettu välivarastoon ja venäläiset rekat on hakeneet ne Venäjälle. Nyt varastot täyttyvät tavarasta. Yrityksen asiakkaat ovat kuitenkin onneksi Venäjälle sijoittuneita suuria suomalaisia yrityksiä.

– Viime vuosina noin 60 prosenttia liikenteestämme on ollut Venäjä-riippuvaista. Sodan alkamisen myötä se on nyt tietysti pienentynyt lähestulkoon olemattomiin, toimitusjohtaja Pasi Luoma kertoo.

– Se loppui se leikki. Kyllä tässä meni aika moneksi vuodeksi luottamus Venäjälle, hän toteaa.

Tilanne ole sinänsä ollut täysi yllätys. Yritys oli vielä 5−10 vuotta sitten lähes täysin Venäjä-riippuvainen, kotimaan osuutta oli saatu kasvatettua 40 prosenttiin.

Avind International Oy osti vuosi sitten VR Groupin kansainvälisen maantielogistiikan VR Transpoint International Oy:n. Yrityksen kuljetukset Venäjälle on hoidettu venäläiskalustolla, joten toiminta pysähtyi liki yhdessä yössä kuin seinään.

– Kuljetukset ovat tippuneet ihan dramaattisesti, avainasiakkaista ja liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja Juhani Ijäs kertoo.

Ijäksen mukaan venäläinen kuljetusmarkkina on niin kilpailtua, että vain viisi prosenttia siitä hoidetaan muulla kuin venäläisellä kalustolla.

Suomessa merkittävä kuljettajapula

– Tosiasia Suomessa on kuljettajapula, missä ei niinkään näy Ukrainan sota. Syynä on, että alalta on poistunut ihmisiä ja väki eläköityy, DB Schenkerin toimitusjohtaja Petteri Nurmi sanoo.

Schenker on konsernina lopettanut kaiken liikennöinnin Venäjälle, vaikutus ei kuitenkaan ole ollut kovin suuri. Ukrainan sodan vaikutus näkyy enemmän muualla Euroopassa. Siellä on Nurmen mukaan kapasiteetti- ja kuljettajapulaa.