Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle
Aihe: Työelämä

SAK:n Hyvän työn mittari: Luottamusmiehellä yhteys työhyvinvointiin

Kiristynyt työtahti ja tehokkuuden maksimoiminen heikentävät työelämän laatua, vaikka työolot kaikkiaan ovat viime vuosina kohentuneet. Jos työpaikalla on luottamusmies, työelämän laatu on parempaa.

Julkaistu

Tiedot käyvät ilmi SAK:n Työolobarometrin Hyvän työn mittarista, joka kertoo työolojen kehityksestä SAK:laisissa ammateissa.

Työntekijöiden työolot ovat vuodesta 2018 lähtien kehittyneet monella osa-alueella positiivisesti. Esimerkiksi työsuhteen varmuus, tyytyväisyys omiin vaikutusmahdollisuuksiin ja työntekijöiden tasapuolinen kohtelu ovat parantuneet. Myös huoli työn vaikutuksista terveyteen on palautunut paremmalle tasolle kuin se oli ennen koronapandemiaa.Työntekijöiden kokema fyysinen ja psyykkinen turvallisuus ovat myös hyvällä tasolla.

Vaikka kehityssuunta on myönteinen, nousi tutkimuksessa esiin muutamia merkittäviä huolenaiheita. Lisääntyneen kiireen ja tehokkuusvaatimusten lisäksi muun muassa kokemus työn mielenkiintoisuudesta ja työnilosta on heikentynyt vuoteen 2020 verrattuna. Myös pieni palkka ja vuorotyö nakertavat työelämän laatua.

Suoranainen romahdus kahden vuoden takaiseen on tapahtunut siinä, miten työnantajan koetaan huolehtivan työntekijän kehittymismahdollisuuksista. Hyvin tai melko hyvin -vaihtoehdon valinneiden osuus putosi 13 prosenttiyksikköä.

– Tämä on huolestuttava kehityssuunta. Jotta työllisyys pysyy korkealla ja pärjäämme kansainvälisesti, on huolehdittava koko väestön osaamisesta. Lisäksi työntekijöiden mahdollisuus koulutukseen ja oman osaamiseen kehittämiseen parantaa heidän työhyvinvointiaan, SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen sanoo.

Näätänen on huolissaan myös siitä, että aiempaa harvempi työntekijä kokee työnsä mielekkääksi. Mielekkyyttä parantaa, jos työssä tapahtuvia muutoksia suunnitellaan ja niistä sovitaan yhdessä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa.

– Tutkimuksemme mukaan se, että työpaikalla on luottamusmies, vaikuttaa positiivisesti työelämän laatuun. Ehdotukset luottamusmiesten aseman heikentämisestä eivät työelämän laadun parantamisen näkökulmasta ole järkeviä.

SAK:n Hyvän työn mittari on mitannut vuodesta 2014 asti työelämän laatua kahden vuoden välein asteikolla 0–100. Tänä vuonna mittarin keskiarvo on 77 pistettä, vuonna 2020 se oli 68 pistettä.
Työelämän laadun määritteli nyt hyväksi 31 prosenttia työntekijöistä ja huonoksi tai melko huonoksi 18 prosenttia. Miehet kokevat olevansa naisia useammin hyvässä tai melko hyvässä työssä.
Hyvän työn mittari tehdään SAK:n Työolobarometrin aineistosta ja se mittaa työelämän laatua SAK:laisilla aloilla. Vuoden 2022 Työolobarometri julkaistaan syksyllä. Nyt julkaistu Hyvän työn mittari perustuu tämän aineiston ennakkotietoihin.

Hyvän työn mittari pohjautuu julkaisuun Hyvä työ, jossa määritellään SAK:n näkemys hyvän työn elementeistä ja annetaan suosituksia työolojen kehittämiseksi.

Aiheeseen liittyvät julkaisut:

Hyvä työ -esite

Hyvä työ -mittarin tulokset 2022