Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle

AKT: Tieverkko kaipaa kunnon kuoppakorotusta

Lomailevat suomalaiset voivat itse tehdä huomioita eri puolilla Suomea siitä, miten tieverkko rapistuu. Maantiet pitää saada kuntoon koko Suomessa, jotta talous toimii. Teiden kunto on turvallisuuskysymys, AKT:n ammattikuljettajille myös työturvallisuuskysymys.

Teksti Sini Silvàn
Kuva Hannu Tuovinen
Julkaistu

Reissatessaan Suomen pääteillä ja sorapäällysteisillä mökkiteillä jokainen voi itse nähdä maanteiden korjausvelan eli teiden huonon kunnon. Ammattikuljettajat kokevat sen joka päivä. Auto ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n näkemys on, että tieverkko pitää saada kuntoon. Korjausvelan kasvu tulee pysäyttää.

– Tiet alkavat olla jo vaarallisen huonossa kunnossa. Tästä tulee ammattikuljettajilta viestiä tien päältä, AKT:n sopimustoimitsija Vesa Lackman sanoo.

Maanteiden kunto on huonontunut huolestuttavalla vauhdilla. Korjausvelka tarkoittaa, että jatkuvasti teitä korjataan vähemmän suhteessa niiden kunnon rapistumiseen. Tämä velka vain kasvaa.

Keväällä 2023 Trafi kertoi, että teiden korjausvelka on 1,65 miljardia euroa. Päällystetyistä teistä huonokuntoisia on 7900 kilometriä eli noin 14 prosenttia. Sorateistä noin 2 800 km eli 10 prosenttia on huonokuntoisia. Nämä ovat iso turvallisuusriski.

AKT katsoo, että tieverkon korjaamista pitää kohdentaa. Ensisijaisia ovat elinkeinoelämän toimintaedellytykset, työmatkaliikenne ja liikenneturvallisuus. Myös alempitasoiseen tieverkkoon pitää olla varaa tehdä parannuksia.

Raskaan liikenteen kaluston mitat ja massat ovat kasvaneet, mikä kuluttaa teitä entistä enemmän.

Pitkät HCT-yhdistelmäajoneuvot tarvitsevat myös suuremmat taukopaikat pysähtyäkseen. Se tarkoittaa kuljettajille isompaa haastetta löytää paikka pysähtyä. Tarvitaan valtakunnallinen raskaan liikenteen taukopaikka- ja siirtokuormausalueverkko. Se kehittäminen on saatava liikkeelle.

Hallitusohjelma pistää isoja panoksia raiteisiin. Raiteet eivät korvaa maantieverkkoa, joka on ainoa todellinen vaihtoehto liikkumiseen harvaan asutuilla alueilla.

Teitä pitkin kulkee 90 prosenttia tavaraliikenteen tonneista ja henkilöliikenteestä. Tien päällä kuljettajina on AKT:n ammattilaisia, kuten esimerkiksi yhdistelmäajoneuvon-, kuorma-auton-, linja-auton-, säiliöauton- ja ympäristönhuollon kuljettajia.

AKT-lehden arkistokuva: Kuljettaja Tero Ihalainen näkee ratin takaa paitsi hienot keskisuomalaiset maisemat, myös tiestön vuosi vuodelta heikentyneen kunnon.